sori oon ollut todella huono isäntä teille, kun en ole ehtinyt tänne lähes kuukauteen! Jos joku nyt on sattunut huolestumaan mun mielenterveydestä tai fyysisestä voinnista niin tiedoksi, että voin mainiosti ja kumpikaan ei ole syy miksen ole kirjoittanut.
Voin siis hyvin. Joulun jälkeen töissä on ollut kiirettä ja hullut juossut alennusmyynneissä ja esittäneet kaupassa tyhmää. Töitten jälkeen on pitänyt nauttia Miksusta ja Friidusta sekä suomen talven luomista upeista mahdollisuuksista hypätä suksille ja nostaa kuntoa ja kuluttaa kaloreita. Tällä hetkellä aurinko paistaa ja ladut suorastaan kutsuu hiihtämään, mikä ihana harrastus!
Miksun isä loukkasi uuden vuoden tuntumassa itsensä ja siinä meni varmaan viikko kun selvittiin järkytyksestä ja selvisi miten Miksun isä jatkossa voi. Ja palaa onneksi ennalleen :) aika pysäyttäviä tuollaiset onnettomuudet kuitenkin on…
Palataan kuitenkin päivään ennen kuin tuo onnettomuus oli, eli 29.12 jolloin olen tallentanut tällaisen artikkelin tänne (joka jäi silloin kesken ja nyt saatan sen loppuun)… Olkaa hyvät:
Joku vitun hullu, hullumpi kuin mä, on hajottanut setan ikkunoita taas. Siis jos mulla viiraa päässä niin tuollaisen tekijällä viiraa kymmeniä kertoja vähintään enemmän kuin mulla. Ja se on siis ihan sairaalakamaa, sanon mä. Oikeastaan sairaala ei edes kelpaa, koska tuollaisille pitäis antaa omaa lääkettään ja tuskinpa ne siltikään mitään oppisi, mutta näin alkutekijöiksi voin tunnustaa tuntevani kyseistä ihmistä/iä kohtaan suurta vihaa. Se tuskin sitä yksin liikuttaa, koska mikäpä sellaista liikuttaisi kenen pää on pehmeä kuin pumpuli.
Vielä edellisiä pehmeämpi pää löytyy Äänekoskelta ja Suolahdelta, tai samaahan ne nykyisin on, eikä se ole olennaista tässä asiassa vaan se, että nuo ihmiset hakkasivat koiranpennun paistinpannulla ja kuristamalla hengiltä, kun koira oli syönyt hänen ulottuvilleen jätetyn kaukosäätimen. Millaisia idiootteja tästä maailmasta löytyykään? Näille koirantappajille vaatisin todella kovaa tuomiota, mutta tuomio tulee eläinrääkkäyksestä sakot ja joku eläimenpitokielto (miksi ottaa koira jos sitä vihaa niin paljon, että noin pitää tappaa). Ihan onnettomat rangaistukset. Kertoisin oman rangaistusehdotukseni mutta tulisi joku tuomio itselle yllytyksestä kyseiseen tekoon…
Musta vaatii hirveää julmuutta ja empatiakyvyn puutetta, että voi tappaa jonkun sellaisen ku koiran hakkaamalla sen hengiltä, viattoman eläimen. Jos ei ymmärrä koiran käyttäytymistapoja niin koiraa ei pidä ottaa! Koira on koira, ei ihminen! Se toimii niin ku koirat toimii, eläimet on jotain harvaa aitoa vielä tässä saastaisessa ja julmassa yhteiskunnassa. Ykskään eläin ei ole niin kiero kuin ihminen.
Mä en koskaan kykenisi edes huutamaan Friidulle. Ei koirat huutoa ymmärrä, ei lyömistä. Tiukka ei riittää jos se tekee jotain pahaa ja eleet, liikkeet. Niitä Friidu lukee ihmisissä. Jos joku huutaa (miksunkaa tapellaan) niin Friidu on hämillään ja sitä pelottaa, se pakenee. Jos siis huutaisin sille sen tehdessä pahaa niin se pelkäisi mua, ei se tajuaisi että se teki väärin, se luulisi et olen seonnut, ei se ymmärtäisi miksi. Tai jos löisin sitä, en ikinä kyllä löisi, niin ei se sitä käsittäisi, se menisi vain hämilleen sillä ei laumanjohtajat ensin lyö ja sitten oltaisiin taas kavereita. Ei koirilla mee niin, koira jäis hämilleen pitkäksi aikaa!
Jos siis otatte koiran niin ajatelkaa sitä koirana, toisen lajin edustajana, viisaana sellaisena. Koirat lukee eleitä, ne kuuntelee ja oppii sananpainoja. Siis käyttäkää ihmiset niitä koiran koulutuksessa, kaikilla liikkeillänne jopa kasvojen ilmeillä on koiralle merkitystä. Koira päättelee niistä kuinka toimia.
Ja jos koira nyt sattuu 8kk vanhana pentuna syömään kaukosäätimen niin kysykää itseltänne, olisiko se kaukosäädin ollut syytä säilyttää muualla, onko säännöt selvät koiralle (onko ristiriitoja. Jos on jotain, et ei saa tehdä ja toisella kertaa saakin, ei koira tiedä saako vai ei), oliko koiralla tarpeeksi järsittävää ja onko koiraa lenkitetty tarpeeksi, onko sillä aktiviteetteja johon purkaa energiat… Jos ei ole niin turha syyttää koiraa, että se söi kaukosäätimen. 8kk vanhalla pennulla hampaat kutiaa kun ne vaihtuu, sillä pitää olla pureksittavaa, sillä pitää olla aktiviteetteja jotta se ei joudu itse sellaista keksimään ihmisten mielestä vääristä asioista. Ei koira helvetti vieköön tiedä että kaukosäädin on ihmiselle pyhä esine, minkä vuoksi joku vaikka tappaa…
…
Seuraavaksi hiukan kevyempää valitusta… Työt sitten taas alkoi. Kaupassa on hullua, saa juosta tuhatta km/h kun ihmiset haluaa sitä ja tätä ja vähintään ne ei näe sitä vaikka se olisi suoraan naaman edessä. Sitten on näitä, jotka tulee meidän kaupalle toisen kaupan mainos käsissään ja alkavat raivota kun hinta poikkeaa mainoksen hinnasta… ja niille saa selittää puoli vuosisataa että ne on väärässä kaupassa et mainos ei ole meidän… Ihmiset on ihan oikeasti tosi tyhmiä.
Mut niin se aika kiitää, kohta vaihtuu vuosi. Olen viime aikoina voinut hyvin ja kaukana on sellaiset tunteet kuin miten aloitin 21.10 kirjoitetun artikkelin tänne blogiin “olen itkenyt enemmän kuin aikoihin” eihän tosta ole edes kauan, mutta en tunnista ollenkaan masennuksen oireita just nyt! Olen siitä todella iloinen, vaikka ahdistaakin se et tiedän kaiken palaavan… En halua sitä ajatella. Voisinpa antaa tästä olotilasta melkein mitä vaan jos voisin tämän pitää.
…
No niin, nyt päästiin kohtaan 15.1.2011.
Olo on vieläkin hyvä, mitä nyt synttärit lähestyy ja mä täytän ihan vitun paljon. Elämä alkaa olla eletty ja silleen… Kohta pitäis miettiä kai et mitä mä sitten teen kun kukaan ei mua enää halua. Pitää alkaa ainakin kohtelemaan Miksua paremmin, koska mua ei ota enää kukaan näin vanhana ;) eikun ihan oikeesti, mä olen ihminen jonka pitäisi olla ikuisesti nuori ja nyt mä lähestyn jo 30 vuotta, muutamia vuosia ja se on sit siiinä. Mitä sitä ihan oikeesti haluaa elämältä enää sen jälkeen kun mun nykyiset ihailijat alkaa siirtymään ihailemaan 10 vuotta nuorempia kun mä… Oon hiukan tottunut olemaan keskipisteenä…. Mut ei kukaa enää halua mua kolmekymppisenä. Musta tulee vanha! Ja sitten kun on vanha niin elämä ei ole enää tällaista vaan sitten sen täyttää pelkkä työ ja se et saa laskut maksettua… Pitää ottaa asuntolaina ja olla jumissa loppuelämä talossa, miksussa ja aikuisuudessa. Vanhana ei saa enää vierasta munaa, ei tehdä mitään tyhmää, ei edes sairastaa kaksisuuntaista rauhassa. Nuorena saa vielä olla tasapainoton, mutta vanhana ei saa. Vanhana pitää olla viisas ja tehdä vaan järkeviä juttuja, aikuismaisia. Mulle on jo yli kymmenen vuotta sanottu et koita käyttäytyä kuin aikuinen. Aikuiset on vaan niin tylsiä. Sori kaikki mieleltään aikuiset! Mä en todellakaan tahdo olla aikuinen saati keski-ikäinen. Mun kaltaiset ihmiset ei koskaan täytä 30 vuotta…
Onneks en mäkään vielä pariin vuoteen mut se näkyy jo ja mä olen peloissani… Jos mä jotenkin edes näen itseni aikuisena niin se oikeastaan sattuu aika paljon… Aikuisuuteen kun kuuluu kaikkea sellaista jota mä en voi millään saada vaikka ees haluaisin. Kai se vanheneminen siksikin niin ahdistaa… Se oma talo ja perunamaa on mahdottomia kun mä olen tällainen… hullu. Kun ei se tasapainottomuus ole oma valinta, eikä kaikki muutkaan. Mä olen vähän niin kuin rasite itselleni, omille haaveilleni. Ne kun ei voi toteutua. Siksi musta ei voi tulla aikuinen koskaan, mun haaveet kun ei ole mua varten. Musta tulisi onneton…
Jos vielä jotenkin olisi mahdollista saada se oma talo, haluaisin koiria, haluaisin pitää Miksun… Haluaisin lapsia. Siihen se sitten viimeistään tyssää.
Mun elämä aikuisena olisi vaan kärsimystä. Jos mun viimeiset ilot viedään, ne jotka nuoruus on mulle suonut, niin ei jää jäljelle mitään. Eikä mitään uutta, sitä korvaavaa ole tiedossa…
Alkoipa masentamaan nyt kunnolla tuo lähestyvä syntymäpäivä.